BREED PRESENTATION
- the American Curl -


American Curl is a new and quite rare breed both in Finland and the World! What you first notice about this cat is of course their curled ears! :) They also have a silky flatlying coat with little undercoat. There are both longhaired and shorthaired curls, the longhair version has semilong coat with a bushy, long tail. The breed emerged in 1981 in USA as what you could call a "nature-breed". American Curl was accknowledged in FIFe in 2003 (first curl to Finland in 2001 by Figaro's/Safiira's breeders) and today (2011) there are over  200 curls in Finland. American Curl is an absolutely wonderful, special, playful, clever, social, sweet, healthy and beatiful breed and they deeply get attached to their "owners"! :)

The FIFe Breed Standard you can find here

This breed presentation is in Finnish, you can find a breed profile and description in English on CatsInfo or CFA pages!


Luonne
Luonteeltaan curlit ovat uteliaita ja todella seurallisia, kiintyvät kovasti ihmisiin ja osallistuvat kaikkiin kodin toimiin, eivät vain seuraa jonkin matkan päästä. Curlien tapa puskea on poikkeava muista roduista, ne puskevat usein takaraivollaan, puhutaankin usein curleista ”with bumping heads”. Rodulle tyypillistä on, että nämä älykkäät ja tasapainoiset kissat pysyvät koko ikänsä pentumaisen leikkisinä. Curlit mainitaan kissojen Peter-Panina (poika, joka ei koskaan kasva aikuiseksi). Kuten monet eleganttirakenteiset kissat myös curlit ovat loistavia hyppääjiä, siis myös kaappien ja hyllyjen päälliset tulevat tutkituksi. Ne saattavat myös täysin yllättäen hypätä omistajan olkapäälle milloin mistäkin, elleivät sitten ilmoita lisähuomion tarpeestaan pienellä äänellään (ne usein "kurraavat", niiden erikoinen tapa puhua). Curlit haluavat yleensä olla kaiken keskipisteenä, ne oppivat helposti erilaisia temppuja, kaappien ja ovien avaaminen on niille lastenleikkiä. Agilityharrastukseen curlista saa oivan kumppanin. Ne kantavat lelujaan ja omistajansa tavaroita ympäri huushollia. Curlit eivät ole mitään "rasisteja" vaan erittäin sopeutuvaisia, niin eri tilanteisiin kuin ihmisiin tai muihin eläimiin. Kissa- tai koirakaveri on curlille mieluisaa seuraa. Harva ihminen riittää yksinään täyttämään kaikki curlin seurustelu- ja aktivointitarpeet!

Historia
American Curl on kotoisin Kaliforniasta, jossa vuonna 1981 Joe ja Grace Rugan kotiovelle ilmestyi kaksi kippurakorvaista puolipikäkarvaista tyttöpentua, musta Shulamith ja mustavalkoinen Panda. Kun "Shu" joulukuussa 1981 sai ensimmäisen pentueensa, neljä pentua joista kahdella on kippurat korvat, Ruganit käsittivät että heillä mahdollisesti oli käsissään ainutlaatuinen uusi rotu. Näin Shulamithistä tuli tämän uuden valloittavan rodun kantaäiti, joka pitää löytyä jokaisen puhdasrotuisen curlin taustalla. American curl on spontaani luonnon mutaatio. S. Pfluenger ja Roy Robinson ovat kaksi tunnettua geneetikkoa joita pyydettiin tutkimaan tätä uutta rotua. Tutkittuaan 81 pentuetta eli lähes 400 kissaa molemmat totesivat että kippurat korvat aiheuttaa erityinen geeni, joka on dominoiva ja johon ei liity mitään muita ominaisuuksia, esim. sairauksia. Koska rotua on kasvatettu käyttämällä amerikkalaisten kotikissojen laajaa geenipohjaa, tuloksena on erittäin terve rotu, johon ei liity mitään geneettisiä ongelmia. Pennut syntyvät suorakorvaisina. Viikon sisällä korvat rupeavat kääntymään taaksepäin ja pysyvät ensimmäiset kuusi viikkoa tiukasti kippurassa. Tämän jälkeen kaarevuus vaihtelee aina neljän kuukauden ikään asti, jolloin korvat ovat asettuneet lopulliseen muotoonsa. Vasta tässä vaiheessa voidaan arvioida pennun laatu kasvatusta ja näyttelyitä ajatellen. Kasvattamisen tekee mielenkiintoiseksi se tosiasia että tulevien pentujen ”kippura-astetta” ei voi koskaan ennustaa varmuudella.

Ulkonäkö
Näyttelycurlien korvien kärjet kaartuvat pehmeästi suoraan taaksepäin (90-180 astetta). Mikään tietty aste ei ole etusijalla vaan sekä 90:n että 180 asteen korvat ovat hyviä sinänsä. Suorakorvaisia ja kissoja, joilla on vain hieman kaartuneet korvalehdet voidaan käyttää jalostukseen, mutta näyttelykissoiksi niistä ei ole. Lemmikkeinä ne ovat yhtä ihania kuin kippurakorvaiset sukulaisensa, sillä luonne ja muu ulkonäkö on tietenkin sama korvien kaarevuudesta riippumatta. Curlien korvalehti on rustottunut melko jäykäksi (kuten ihmisellä) vähintään 1/3 korkeudesta, korvien kärjet ovat pyöristyneet ja taipuisat. Rakenteeltaan curlit ovat elegantteja keskikokoisia kissoja, tasapainoiset mittasuhteet ovat kokoa tärkeämmät. Urokset ovat kookkaampia kuin naaraat. Ne ovat melko lihaksikkaita ja hoikahkoja. Silmät ovat melko suuret, kirkkaat ja saksanpähkinän muotoiset. Sekä lyhyt- että pitkäkarvamuunnoksella on hieno silkkinen turkki ja mahdollisimman vähän pohjakarvaa mikä tekee turkista todella helppohoitoisen. Kaikki värit ovat sallittuja. Silmien väri saa olla mikä tahansa (keltainen, vihreä tai oranssi) paitsi naamiomuunnoksilla, eli siamvärisillä, silmien värin tulee aina olla sininen. Pitkä- ja lyhytkarvainen curli ovat sisarrodut ja niitä saa kasvatuksessa käyttää yhdessä, eli samassa pentueessa voi olla sekä pitkäkarvaisia että lyhytkarvaisia curleja. Molemmat karvanpituudet arvostellaan kategoriassa II erikseen jaettuna yhteentoista eri väriryhmään. Väriryhmät ovat samat kuin maine cooneilla, norjalaisilla metsäkissoilla, siperiankissoilla ja turkkilaisilla angoroilla lisättynä ryhmillä X (naamioväriset) ja XI (naamioväriset valkoisella).


Lähde: American Curlit ry, teksti: Marika Nyström.



Design provided                                 by Free Web Templates - your source for free website templates